Venetsialaiset - kausi päättyy

Niin siinä kävi, että meidän mökkikausi päätettiin tänä viikonloppuna. Perjantaina sain mökille seurakseni hyvän ystäväni. Paljuteltiin illan pimetessä lyhtyjen loisteessa ja nautittiin kuohuvaa. Ja maailma parantui jälleen melkoisesti!

Lauantai iltana mieheni saapui työreissulta mökille. Päivän aikana olimme pojan kanssa jo aloitelleet paikkojen talvikuntoon laittamista. Näin sitä aina huomaa mikä määrä lyhtyjä, kukkaruukkuja, ym. koristeita on tullut pihapiiriin ripoteltua. Tänään sunnuntaina sitten urakoitiin koko perheen voimin paikat pakettiin. Kyllähän sitä aina pientä haikeutta on tässä hetkessä, kun terassit ammottavat tyhjyyttään ja koko mökkimiljöö vaipuu talvihorrokseen.

Tässä vielä muutamia tunnelmia mökistä sisältä ennen "talvipaketointia". Näitä voi sitten talven aikana katsella ja tunnelmoida...ja pianhan se taas uusi kesä koittaa!

Meidän elämä siis alkaa siirtyä taasen tuonne talvipesä blogin puolelle. Vielä tulen laittamaan lähiaikoina tänne yhden postauksen koskien ensi kesän suunnitelmia...jotka siis vasta todellakin suunnitelmia...ehkä jopa vain haaveita tulevasta.

Annika

Syksyn merkkejä...

...niin se on vaan taas hyväksyttävä, että syksyä kohti mennään jo kovaa vauhtia. Meidän mökkeilykausi yleensä päättyy elo-syyskuun vaihteessa. Usein ollaan ajateltu, että josko tullaan vielä syyskuussa mökille, mutta käytännössä kalenterit alkavat täyttyä monenmoisesta muusta ja mökkeily jää.

Tänä viikonloppuna nautittiin vielä mökkeilystä täysillä. Lämmitettiin palju, loimutettiin lohta ja rentouduttiin (jopa mieheni kykeni olemaan ilman isompia puuhailuja). Vedet järvissä on olleet tänä kesänä kovin matalalla ja nyt oli pinta taas vain laskenut. Sen takia päädyimme nostamaan moottoriveneen ylös ja se pääsi jo talvipakettiin.

Vielä on mökkikautta hiukan jäljellä...nautitaan elokuun päivistä sekä illoista!

Annika

Ritu ja Repe...

... saanko esitellä meidän omat sorsat. Ystävälläni kellui mökkirannassa noita muovisia houkutuslintuja. Meilläkin on niitä muutama ollut vuosikymmeniä tuolla varastossa. Joskus lapsena niitä uittelin. Koska meillä veneliikenne sekä järvenselkä aiheuttaa välillä varsin kovaakin aallokkoa, olen arvellut, että sorsat ei rannassa säily. Tänä keväänä pojan kanssa päätettiin kuitenkin kokeilla. Punoin sorsille nailonköydestä narut, jotka sidottiin tiukasti tiilien ympärille. Tiilet upotettiin rantaveteen. Siinäpä ovat sorsat uiskennelleet koko kesän menestyksekkäästi - ainakin tähän päivään asti. Välillä toinen on "karauttanut karille" eli iso aalto on heittänyt sorsan maille, mutta ehjänä on siitäkin selvinnyt. Ja mikä parasta, nämä meidän muovisorsat ovat houkutelleet oikeitakin sorsia rantaamme!

Yllättävän viihdyttävää on ollut seurata, miten nuo Ritu ja Repe rannassa uiskentelevat ja kuinka ottavat isot aallot vastaan. Näille ei edes tarvitse heitellä pullanpalasia!

Annika

Elokuun illat...

....ja kuutamo sillat. Niin se arki sitten alkoi meilläkin! Ensimmäisen työ/kouluviikon päätteeksi oli mukava suunnata mökille. Sää oli lämmin, mutta sadettakin saatiin. Onneksi pahimmat ukkosmyräkät kulkivat muita teitä. Loppukesässä on oma tunnelmansa, kun lyhdyt loistaa ja kuu tekee järvelle siltaa...

Annika

Tänään on mustikkapiirakkapäivä!

Tämä vuosi on täynnä erilaisia Suomi 100 teemaan liittyviä juttuja. Yksi sellainen on ensimmäinen valtakunnallinen mustikkapiirakkapäivä. Täytyihän näin mukavaan juttuun lähteä mukaan. Mustikat kerättiin pojan kanssa ihan tästä mökin lähimetsästä. On taas oikein pulleita ja isoja marjoja. Piirakka syntyi nopeasti mökiltä löytyvistä aineista ja maistuu hyvältä lämpimänä vaniljajäätelön kanssa.

Kiinnostuitko mustikkapiirakkapäivästä? Kurkkaa lisää täältä

Makoisaa mustikkapiirakkapäivää kaikille!

Annika

Sataa, sataa...

...tämä viimeinen yhteinen lomaviikkomme on ollut varsin sateinen ja siksi on pitänyt keksiä puuhaa muualta kuin mökkimaisemista.

Poikamme on kasvanut Autot elokuvien kanssa eli elokuvan kaksi ensimmäistä osaa osataan meillä jo ulkoa. Myös tuota Autot teemaista tavaraa on kertynyt pikkuautoista lakanoihin ja kirjoista astioihin. Oli siis itsestään selvää, että suuntaamme elokuviin katsomaan Autot 3 elokuvaa. Kyllä täytyy sanoa, että äidilläkin oli välillä pala kurkussa kun vanhuuden kanssa kamppaileva Salama pohti elämänsä jatkoa. Ja ainahan nuo lasten elokuvat ovat upeita juuri elokuvissa 3D tekniikan ansiosta.

Jep, uudet hahmot Jackson Myrsky sekä Cruz Ramirez on jo hankittu!

Tänään luvattiin kuurosadetta, joten uskalsimme lähteä autoretkelle, niin että välillä jalkauduttiin hiukan uloskin ihmettelemään. Tämä kesäinen näky on Muroleen kanavalta, joka paikkana kuuluu kyllä meidän kesään...nyt tosin saavuttiin autolla ei purjeveneellä.

Poika toivoi pääsevänsä liikennepuistoon ja jopa aurinko paisteli kun hän kurvaili puiston teillä.

Huomiselle onkin sitten luvattu oikein rankkasateita...ehkä kuitenkin jotain kivaa siihenkin keksitään!

Annika