Mökillä vihdoinkin! Helatorstaina suunnattiin melko vilpoisessa ja tuulisessa säässä mökille. Koska ennuste kuitenkin lupasi viikonlopulle oikein hyvää keliä, oli aika lähteä siivoamaan! Perinteisesti mökkikauden aloituksessa menee 1-2 päivää ihan vaan siivoamiseen ja eri toimintojen käyttöönottoon. Nyt kuitenkin kaikki sujui ilman vastoinkäymisiä. Poika on jo sen ikäinen, että hänestä on oikeasti apua. Näin saimme yhden päivän urakoinnilla paikat jo hyvälle mallille. Pojan kanssa suunnattiin torstai iltana kotiin, koska perjantai oli normaali koulu-/työpäivä. Mies jäi mökille, sillä hän teki perjantain etätöitä. Perjantaina varsin mukavan sään saattelemana tultiin pojan kanssa mökille takaisin.
Alkukesän kirkas vihreys on vaan niin ihana 💚
Koska ahkerasti oli torstai siivottu, lupasi veneilijän vaimo veneenlaskun jo heti perjantaille 😏
Kyllä tätä maisemaa oli jo kaivattu!
Mutta niin oli kaivattu kesän lempiruokaakin eli uusia perunoita ja loimulohta - NAM!
Mökillä oli hiukan orpo olo ilman koiraa. Haudattiin Kapun uurna pihan ison kiven juurelle. Tämä iso kivi toimii hienona hautakivenä Pomolle, Epulle, Topille ja nyt siis myös Kapulle 💓
Mökkisauna, lämmin palju...niin ihanaa. Ja talviturkitkin tuli koko perheellä heitettyä
Pyhäjärven vilpoiseen veteen.
Auringonnousua ihailemaan pääsi jälleen varhaisella huussireissulla.
Perinteisen Väinölänniemen lenkinkin ehdin kävellä
(poika pyöräili kolme kierrosta siinä ajassa kun minä kävelin yhden).
Kaikki kukat ovat ihania - erityisesti valkoiset!
Sunnuntaina lähdin mukaan pienelle veneajelulle.
Melontataidot vielä vähän ruosteessa talven jäljiltä 😉
Kippis tälle mökkikaudelle!
Ihan mahtavaa, kun on oikeastaan koko kesä sekä kesäloma vielä edessä. Pari viikkoa minulla ja pojalla vielä aherrettavaa ja sitten olemme lomalaisia. Mies siirtyy ahkeroimaan etätöitä mökille, jolloin hänenkään arkinen aherrus ei ole ihan yhtä raskasta kuin talvella.
Annika
