Elokuun sävyjä...

. . . on nähtävissä: hämärtyvät illat - kynttilän valo, kypsyvä vilja - kultaiset pellot. Ihanaa, kun yhä säät suosivat! Viikonlopun kumpanakin aamuna sateli, mutta molemmista päivistä tuli aurinkoiset ja lämpimät. Ja toisaalta oli ihana herätä sateen ropinaan ja hitaasti valmistautua uuteen päivään. Tänä vuonna olemme ajatelleet yrittää pitkittää mökkikautta syyskuulle. Vaikka jo nyt tehtiin valmisteluja talvea varten mm. vene nostettiin vesistä ja osa puutarhakalusteista laittettiin varastoon. Näitäkin puuhia on ihana tehdä ajoissa ja kuivalla säällä.

Tässä tunnelmapaloja tältä viikonlopulta. . .

Mukavaa viikkoa!

Annika

Kurkistus kesään 2019

Tänä kesänä toteutettu keittiöremontti vaikutti parilta kohdin mökin julkisivuun ulkona. Vesivaraaja sai oman kopin ulkoseinään. Siitä sitä on helpompi huoltaa ja toiseksi se ei vie pienessä keittiössä tilaa. Keittiön ikkuna vaihdettiin ja siihen tuli uudet puitteet. Sekä koppi että puitteet tuli maalata ennen talvea. Olen jo muutaman vuoden suunnitellut että seuraavan kerran kun mökki maalataan, siitä tulee harmaa mustin puittein. Nyt sitten päästiin jo hiukan kokeilemaan. Ikkunan puitteet maalattiin mustalla ja vesivaraajan koppi sai harmaan maalin pintaansa. Koska purkissa maalia riitti, en malttanut olla kokeilematta pientä pätkää seinääkin...

Viimeisessä kuvassa näkyy vanhaa ja uutta pintaa. Uudesta ikkunasta puuttuu vielä ikkunapelti. Se tulee olemaan myös musta. Sauna ja varastorakennukset ovat meillä kokonaan mustia. Jatkossa rakennukset kuuluvat minusta paremmin yhteen. Saunaan olen ajatellut lisätä hiukan harmaita tehosteita. Toivotaan siis ensi kesälle poutaisia maalauskelejä...

Annika

Eläintarha...

. . . mökkimaisemissa.
Täällä mökillä kesän aikana on nähty paljon erilaisia eläimiä. Ja paljon ihanampia eläimiä kuin nuo hyytelösammaleläimet. Poika varsinkin on erityisen innokas eläinkuvaaja. Tässä muutamia otoksiamme kesältä...

Nämä pörröiset ovat meidän suosikkeja!

Sammakoita on todella paljon pomppinut pitkin pihaamme (sekä huussissamme).

Läheisen maatalon aidatulle laitumelle ilmestyi lampaita...ei kun sikoja...ei kun siis niiden yhdistelmä eli villasikoja! Nämä olivat meille aivan uusi tuttavuus 

ja siksi tunnistuskin oli aluksi haasteellista.

Valkohäntäpeurat ovat niin vikkeliä, että monta kertaa ovat karanneet kameralta...

Ja tietysti meidän oma koiruus ilahduttaa mökkipihalla päivittäin! 

Kesä oli niin ihana ilmojen puolesta, että emme malttaneet lähteä mökki-eläintarhasta Ähtäriin pandoja katsomaan, vaikka sitäkin keväällä kesän reissuna mietittiin.

Annika

Vielä on kesää jäljellä...

. . . vaikka loma loppuikin. Koulut alkaa torstaina ja nämä viimeiset lomapäivät poikamme viettää isovanhempiensa kanssa heidän kesäpaikallaan.

Toivon kovasti, että näitä ihanan lämpimiä kesäpäiviä mahtuisi vielä paljon loppukesäänkin.

Annika

Hyytelösammaleläin

24.7. silmiini osui laiturin vieressä vedessä ihmellinen pallo. Mieheni oli lukenut jutun hyytelösammaleläimistä ja tiesi heti että siitä on kysymys. Rantaa tutkittuamme huomasimme niitä olevan kymmeniä ja kymmeniä.

Hyytelösammaleläin Pectinatella magnifica on sammaleläinten yhdyskunta, jossa voi olla kymmeniä tai jopa tuhansia yksilöitä. Suomessa havaittujen yhdyskuntien koko on vaihdellut muutamasta senttimetristä 40 senttimetriin. Sammaleläimet ovat ryhmittyneet pallomaisen, hyytelömäisen ja läpikuultavan muodostelman pintaosiin ja niiden vettä siivilöivät rakenteet muodostavat kolonian pinnalle kuvioita.

Jatka tutustumista tähän vieraslajiin klikkaamalla tästä

Nämä seuraavat kuvat eivät ole kovinkaan ihania...paremminkin aika ällöttäviä!

Sinilevää ei ole meidän rannoilla näkynyt, vaikka koko Suomi on siitä kärsinyt. Voiko siihen syynä olla nämä vettä kirkastavat hyytelöpallot?!? Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, tulivatko nämä rantoihin jäädäkseen vai onko vain hellekesän juttu.

Annika

geokätköilyä

Muutama vuosi sitten piti jo aloittaa perheen yhteisenä puuhana geokätköjen etsintä. Mitenkä se sitten tässä arjessa on vaan jäänyt... Mies ja poika olivat viikonloppuna leirillä saaristossa ja siellä olivat saaneet uudelleen kipinän tähän touhuun.

Ensimmäinen kätkö löytyikin ihan tästä mökkimaisemista. Mukana etsimässä oli pojan kesäkaveri naapuri mökiltä.

Annika