Pyhäinpäivän piipahdus

Tänään ajaletiin mökille kurkistamaan, että onhan kaikki paikat kunnossa. Ja hyvinhän se meidän mökki talviuntaan nukkui...vain muutama hiiri oli päättänyt käydä katsomassa, josko jotain syötävää löytyisi. Valitettavasti turha reissu heille.

Kotiin ajeltiin harvinaista reittiä eli Savon kautta. Siltä reitiltä saimme neljä uutta löytöä geokätkölistallemme.

Annika

Mökkikauden päätös

Tämän viikonlopun vietimme mökillä nautiskellen ja pientä haikeutta tuntien, sillä niin se vaan on taas se aika että meidän kesämökkeilyt on mökkeilty. Kalenterit pullistelee muuta mukavaa ohjelmaa, joten oli aika laittaa paikat talvikuntoon. Kotiin tuli taas melkoinen kaaos hetkeksi, kun tavallaan kahden kodin tavarat yhdistyivät.

Näiden viikonlopun tunnelmallisten kuvien myötä Ainoranta hiljenee talviunilleen...

 Lauantain sateissa huomattiin, että huussiinhan sataa sisään. En voinut kuin nauraa - tätä tämä mökkiläisen elämä on! Tiedetään siis mitä ensi kesänä tehdään...

Annika

PS. Touhuilumme jatkuvat tuttuun tapaan tuolla Talvipesän puolella - tervetuloa kurkkimaan sinne!

Akkujen latausta mökillä!

Olemme mieheni kanssa molemmat olleet flunsassa tässä viime viikot ja vieläkään eivät voimat ole palautuneet. Siksi ajatus rennosta mökkiviikonlopusta paljutteluineen kuulosti ihanalta. Perjantaina töiden jälkeen suunnattiin mökille. Pikkuisen täytyi laitella paikkoja talvikuntoon mm. kannoin viimeisetkin kesäkalusteet varastoon. Grillailtiin hyvää ruokaa, lueskeltiin, nukuttiin pitkään, katseltiin telkkaa ja paljuteltiin. Innostuttiin myös ajelemaan lähiseudun geokätköille ja saldoksi tuli kolme löytöä lauantaina ja neljä sunnuntaina. Samalla tuli nähtyä varsin kivoja paikkoja mökkikunnastamme. Kivaa koko perheen puuhaa tuo geokätköily!

Yksi kätkö sijaitsi Klaus Kurjentien matkailureitillä Hurskasvuorella. Sinne on ensimmäisen maailmansodan aikaan rakennettu juoksuhautoja sekä korsuja. Osa juoksuhaudasta sekä yksi korsu on entisöity ja aluetta hoitaakin museovirasto. Hieno historiallinen paikka, jonne tuskin olisi tullut lähdettyä ilman kätkön etsintää.

Mukavaa viikkoa kaikille, toivottavasti olette ladanneet yhtä onnistuneesti akkuja kuin minä!

Annika

Elokuun sävyjä...

. . . on nähtävissä: hämärtyvät illat - kynttilän valo, kypsyvä vilja - kultaiset pellot. Ihanaa, kun yhä säät suosivat! Viikonlopun kumpanakin aamuna sateli, mutta molemmista päivistä tuli aurinkoiset ja lämpimät. Ja toisaalta oli ihana herätä sateen ropinaan ja hitaasti valmistautua uuteen päivään. Tänä vuonna olemme ajatelleet yrittää pitkittää mökkikautta syyskuulle. Vaikka jo nyt tehtiin valmisteluja talvea varten mm. vene nostettiin vesistä ja osa puutarhakalusteista laittettiin varastoon. Näitäkin puuhia on ihana tehdä ajoissa ja kuivalla säällä.

Tässä tunnelmapaloja tältä viikonlopulta. . .

Mukavaa viikkoa!

Annika

Kurkistus kesään 2019

Tänä kesänä toteutettu keittiöremontti vaikutti parilta kohdin mökin julkisivuun ulkona. Vesivaraaja sai oman kopin ulkoseinään. Siitä sitä on helpompi huoltaa ja toiseksi se ei vie pienessä keittiössä tilaa. Keittiön ikkuna vaihdettiin ja siihen tuli uudet puitteet. Sekä koppi että puitteet tuli maalata ennen talvea. Olen jo muutaman vuoden suunnitellut että seuraavan kerran kun mökki maalataan, siitä tulee harmaa mustin puittein. Nyt sitten päästiin jo hiukan kokeilemaan. Ikkunan puitteet maalattiin mustalla ja vesivaraajan koppi sai harmaan maalin pintaansa. Koska purkissa maalia riitti, en malttanut olla kokeilematta pientä pätkää seinääkin...

Viimeisessä kuvassa näkyy vanhaa ja uutta pintaa. Uudesta ikkunasta puuttuu vielä ikkunapelti. Se tulee olemaan myös musta. Sauna ja varastorakennukset ovat meillä kokonaan mustia. Jatkossa rakennukset kuuluvat minusta paremmin yhteen. Saunaan olen ajatellut lisätä hiukan harmaita tehosteita. Toivotaan siis ensi kesälle poutaisia maalauskelejä...

Annika

Eläintarha...

. . . mökkimaisemissa.
Täällä mökillä kesän aikana on nähty paljon erilaisia eläimiä. Ja paljon ihanampia eläimiä kuin nuo hyytelösammaleläimet. Poika varsinkin on erityisen innokas eläinkuvaaja. Tässä muutamia otoksiamme kesältä...

Nämä pörröiset ovat meidän suosikkeja!

Sammakoita on todella paljon pomppinut pitkin pihaamme (sekä huussissamme).

Läheisen maatalon aidatulle laitumelle ilmestyi lampaita...ei kun sikoja...ei kun siis niiden yhdistelmä eli villasikoja! Nämä olivat meille aivan uusi tuttavuus 

ja siksi tunnistuskin oli aluksi haasteellista.

Valkohäntäpeurat ovat niin vikkeliä, että monta kertaa ovat karanneet kameralta...

Ja tietysti meidän oma koiruus ilahduttaa mökkipihalla päivittäin! 

Kesä oli niin ihana ilmojen puolesta, että emme malttaneet lähteä mökki-eläintarhasta Ähtäriin pandoja katsomaan, vaikka sitäkin keväällä kesän reissuna mietittiin.

Annika